Too little time

Huhhuh mikä show! Nautin lavalla olosta todella, siellä saa olla sen hetken valokeilassa, huomion keskipisteenä. Eilinen oli kyllä mieletön, kerron teille siitä lisää heti kun saan kuvia itselleni.

Logomosta eilen

Jotenkin minusta tuntuu, että kaikki kaatuu päälle. Okei tuo kuulosti ehkä tarkoittamaani pahemmalta. Tuntuu vain kuin olisin "ratsu liian suuren taakan alla". Koko ajan olisi jotain ohjelmaa tai tekemistä. Kaipaan omaa aikaa ja rauhoittumista. Onko ideoita mistä saisin revittyä aikaa itselleni? Vinkkejä, kenelläkään? Luin juuri tänään eräästä blogista vähän saman kaltaisia ajatuksia. Tuntuu juuri siltä, kuin aika kiiruhtaisi vauhdilla eteenpäin, mutta minä olen pudonnut kyydistä. Tai matkaan ehkä mukana vaunussa, mutta olen vain passiivisesti kyydissä, kaikki lipuu ohitse liian nopeasti ja ennen kuin tajuankaan on jo jokin tapahtuma tms. jäänyt liian kauas.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa joulu. Niin ihanaa aikaa ja yksi parhaimpia juhlapyhiä minun makuuni. Jo muutamana viime vuonna on minusta kuitenkin tuntunut siltä, että joulu on vain tullut ja mennyt. Olen kulkenut sen lävitse vauhdilla ajan matkassa, mutten ole päässyt ytimeen asti, en ole päässyt niin syvälle siihen kuin ennen. En ole ehtinyt rauhoittua, hiljentyä ja nauttia joulun tunnelmasta. Aika on vain kiitänyt sen ohitse ja minä sen mukana.

Tämmösiä asukuvia löytyy:D Viikonloput ja erityisesti sunnuntait on nyt kulunu aikalailla tässä lookissa. Koko viikon puurtaa, ni sunnuntaina on sit aina ihan kuollu. Sit ois tietty vaikka ja mitä tekemistä mut ei vaan jaksa. Nousen vaan mennäkseni lepäämään. Ok ehkä vähän liiotellusti:D On tässä nyt jossain käytykin sunnuntaisin, mut toi on niinku se tavallisin kaava. Eiköhän tää tästä, toivon ainakin niin. Pian saa taas alkaa odottaa joulua, ja oon päättäny, et tänä vuonna se ei vaan livahda mun ohitseni!:)

Noi on muuten noi ihanat kollarit Cubuksesta, mukavat ja lämpimät:) Paita on H&M:stä jo parin vuoden takaa. Entä hiukset? Joo mäkin niitä.

Miten saada taas ote omasta elämästään? Nousta sen herraksi? Tiedän kyllä mikä siihen auttaisi, mutta se vain yksinkertaisesti tuntuu täysin mahdottomalta. Minun pitäisi vähentää kaikkea tekemistäni ja ottaa se aika jostain muusta. Ihmisen täytyy välillä rauhoittua, jotta hän jaksaa taas puhertaa. (Puhertaa=ahertaa+puurtaa). Mitä voin jättää pois? Mistä voin luopua? Vähentää ystävien kanssa vietettyä aikaa? Panostaa kouluun vähemmän? Lopettaa blogin kirjoitus? Luopua liikunnasta, joka jo nyt on liian vähäistä? Lopettaa rakas harrastukseni elokuvien katsonta? Ei ei ei! En voi luopua mistään! Jo tälläkin hetkellä tapaan ystäviäni vain viikonloppuisin ja katson elokuvia yleensä samassa syssyssä. Kouluun minun tulisi panostaa enemmän ja lisätä myös liikuntaa. Kaipaan myös kovasti kirjoittamista. Nykyisin minulla ei ole siihen ollenkaan aikaa...

Anteeksi nyt tällainen vuodatus. Tämän kaiken ideana oli alustaa/selittää seuraavaa ilmoitustani. Olen tähän asti pyrkinyt julkaisemaan uuden postauksen päivittäin. Tästä eteenpäin, ei huolta, en lopeta kokonaan, mutten kuitenkaan kirjoittele uutta postausta enää päivittäin, vaikka itse niin tahtoisinkin... Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua, mutta mennään nyt ainakin hetki tällaisella ratkaisulle.

Ihanaa sunnuntai-iltaa sinulle!♥