Eräänä aamuna tahdoin laittaa tukan kiharalle. Niimpä toimeliaana tyttönä laitoin :) (ja aamuhötäkässä tuli kyllä kuvattua näitä patukoita päässä, mutta tietysti jäi sitten se lopputuloksen kuvaaminen kokonaan :D tyypillistä tuuriani). Olisin hyber-onnellinen mikäli omistaisin järjestelmäkameran. Uskon, että saisin tännekin enemmän ja tyylikkäämpiä kuvia. Sääli kun ovat niin kalliita... No mutta aina saa haaveilla ja mistäs sen tietää mitä joulupukki siellä korvatunturilla nikkaroi c(;
Kyllä tää nykyinenkin kamera on ihan hyvä. Ja oon tyytyväinen mun elämään näinkin :) Ei mikään materia tee ihmistä onnelliseksi, mut jos nyt rehellisiä ollaan, niin kyllä se aina hyvälle tuulelle saa. Aina on jotain mitä ihminen haluaa. Koskaan ei oo tarpeeks, vaikka tavaa ois jo vaikka kuinka ja paljon. Kuulostaako tutulta? Must se on ainakin tosi surullista. Voispa ihminen vaan olla iloinen siitä kaikesta mitä jo omistaa, ja olla haluamatta mitään. Ei tulis niin paljon turhaa kaatopaikkatavaraakaan, kun ihmiset ei ostais mitään järjettömyyksiä. En tiiä mikä tää tällänen avautuminen tähän väliin oli, mut näinhän se on. Ois ihanaa ku ihmiset osais olla vaatimattomampia :)
Asukuvissakin mul on nyt sit nää patukat päässä. Eli toisin sanoen olen siis aivan vastustamattoman upee näissä ;) Tää oli kanssa ihan perus arkiasu. Koulussa olin tän kanssa. Sellanen hassu juttu täytyy kertoo, et noi shortsit on kokoa L tai XL. Mun äiti osti ne itselleen ja päättikin sitten lahjoittaa mulle. KÄY! Ku noi on just tollaset millasia oli paljon tänä kesänä. Ja must ne ainanki on jotenki tosi kivat ku ne on tollaset reilun kokoset :)
Shortsit - Cristelle & CO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei oothan ihana ja laitat mulle vaan sellaista kommenttia, jollaista itsekin haluaisit lukea!:)