Noniiin, hienostihan se blogin kirjoittelu sieltä sitten palasikin arkirutiineihin (NOT). Miten ihmeessä tänne tulosta ja blogin viime postauksesta on ehtinyt vierähtää jo yli kuukausi?? Aika juoksee käsittämätöntä vauhtia, kun on hauskaa. Kaksi suurinta syytä blogihiljaisuuten ovat olleet työn ja tekemisen täyteiset päivät, sekä se, etten tosiaan koskaan oikein oppinut kuinka saisin lisättyä tänne kuvia suoraan puhelimestani. Minulla on paikallinen liittymä, jossa on rajaton netti, joten puhelimella ehtisin aina jossain käänteessä tänne jotakin päivitellä, mutta tiedostan varsin hyvin kuinka tylsiä pelkät tekstipäivitykset ilman kuvan kuvaa ovat, joten en sitten ole viitsinyt sellaisia tänne laitella.
Aika täällä on ollut ihanaa! Olen oppinut paljon uutta ja tutustunut mahtaviin tyyppeihin. Surullista on se, että saavuin tänne aivan kauden lopussa, joten koko aikana on mennyt hyvästien jättämiseen, kun jo loka-marraskuussa aloittaneet työntekijät ovat yksi kerrallaan jättäneet Thaimaan ja ihanan Ao Nangin taakseen. En minä kuitenkaan ihan yksin tänne toukukuuhun asti jää.
Tällä hetkellä vanhempani ovat lomailemassa ja minua moikkaamassa täällä. Nyt vietän vapaapäivää ja suuntaankin seuraavaksi heidän hotellinsa ihanalle buffetaamiaiselle(josta olen jo pari kertaa päässyt toisen lipukkeella nauttimaan), ja siitä sitten altaalle makoilemaan.
