lauantai 11. helmikuuta 2017

Just a basic day

Toinen työpäivä ei ollut niin vauhdikas kuin ensimmäinen. Heräsin aamulla seitsemältä kellon soittoon ja majapaikastani suuntasin työpaikan naapurissa olevaan kahvila/ravintolaan aamiaiselle. Rakastan kaikkia Thaimaalaisia aamupalapaikkoja, sillä täältä saa kaikkia herkkuja niin halvalla. Löytyy koko pakettia, munineen, pekoneineen, paahtoleipineen ja mehuineen tai vaikkapa esimerkiksi oma henkilökohtainen suosikkini: amerikkalaiset pancakesit!


Tänään hyppäsin taas aamulla työkaverin skootterin kyytiin ja lähdettiin yhdessä kiertämään hotelleja. Istuskeltiin auloissa aurinkomatkojen oppaan kanssa ja rupateltiin mukavia siihen ilmestyneiden lomalaisten kanssa(ja tietysti myytiin sukellusreissuja). Tänäänkin toimin vielä pääosin kuunteluoppilaana. Loppupäivä kului toimistolla. Tein kokeen, jota etukäteen jännitin: jokaiselta staffilaiselta vaaditaan perustietojen handlaamista. ja ne testataan loppujen lopuksi ei niin vakavan kokeen muodossa. Läpi meni onneksi!  Nipinnapin, 10 sai mennä viidestäkymmenestä väärin ja oma scoreni oli 41/50, mutta ekalla läpi kuitenkin!:D (Kotona Suomessa pelkäsin, että mut potkaistaan seuraavalla lennolla takaisin, jos en läpäise koetta...)


Päivä oli aika paljon eri juttujen opettelua ja meiningin seuraamista. Kaksi herkullista thaimaalaista ateriaa taas vedetty päivän aikana työkamujen seurassa ja seuraavaksi suuntana pilvilinnat. Ai niin! Sain Bangkokin kentältä sähköpostia -laukku on saapunut sinne. Vastasin viestiin ja kerroin mihin osoitteeseen sen haluaisin. Nyt sormet ristissä ja jännityksellä odotellaan koska jos ollenkaan laukku saapuisi tänne asti. Hoitoaine alkaisi pikkuhiljaa olla ihan kiva juttu (shampoota on majapaikoista löytynyt ja muita perustarvikkeita kävinkin jo ostelemassa).


Haluaisin joku päivä käydä rannan "rättikaupoissa" kiertelemässä ja ostelemassa jotain kivaa pientä (matkavakuutuksen piikkiin, kadonneiden matkatavaroiden tilalle), mutta skopaa minulla ei nyt tosiaan vielä eilisen aksidentin jälkeen ole, eikä tässä oikeastaan ole edes ollut sellaista aikaakaan, että olisin ehtinyt. Kun ensimmäinen vapaapäiväni(joita täällä on siis kerran viikossa) koittaa ensiviikolla, haluaisin mennä rannalla makoilemaan, että saisi vähän väriä pintaan. Olen suorastaan epäuskottava opas, kun erotun niin vahvasti joukosta valkoisen ihoni kanssa. Tänään yksi kollega ihan ääneen ihmetteli minulle kuinka edes voin olla näin valkoinen:D Tietysti iltaisin töiden jälkeen voisin lähteä kiertelemään, mutta aika naatti on olo ollut kyllä näiden kahden päivän jälkeen ja on vain halunnut melko suoraan unten maille.

perjantai 10. helmikuuta 2017

What a day(s)!

Ajattelin, että kirjoitan tänään vielä matkasta tänne, mutta ehkä pakko jo valottaa tätäkin päivää. Ainakin reissu on tähän mennessä ollut tapahtumarikas:D

Lähdin matkaan kotoa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kello 2. Perillä täällä Krabin lentokellä olin tosrtaina paikallista aikaa kahdelta iltapäivällä torstaina. Olin lievästi sanottuna ryytyneen näköinen, ja oloinen. Yritin edelliseen postaukseen päivättää kuvien muodossa infoa, että matkalaukkuni ei saapunut kanssani Thsimaaseen. Viimeisten tietojen mukaan se oli Oslossa, mutta mistään en ole kuullut mitään Bangkokin kentän jälkeen. No mutta eiköhän se sieltä vielä tänne saada!🙏🏼😄

Lentoasemalta menin suoraan työpaikalleni, jossa tapasin kolme mukavan oloista tyttöä, jotka ystävällisesti auttoivat käytännön jutuissa: nyt on majapaikka varattu ensimmäiseksi kuukaudeksi(tosin nyt tämän ja ensi yön olen muualla, kun kyseinen paikka oli näiksi päiviksi täyteen buukattu) ja puhelimessa on paikallinen liittymä sekä rajaton netti, joten snapchat toimii 24/7 missä vain, ihanaa!!:D Näiden jälkeen lähdin lähikauppaan ostamaan välttämättömimpiä: hammasharja, -tahna, dödö yms). Sitten vielä majapaikan uima-altaaseen iltapulahdus ja naurettavan aikasin nukkumaan (ja sammuin saman tien).

Aamulla heräsin jo neljältä lueskelemaan asioita tulevasta työstäni aivan paniikissa, etten voi aloittaa töitä jos en osaa kaikkea (näitä tietoja olisi tietysti ollut aikaa opiskella jo parin kuukauden verran, mutta mitä suotta liian aikaisin aloittamaan...). Kun pääsin ylös sängystä peilin eteen melkein naurahdin, että voiko tämä enää olla tottakaan. Silmässä silmätulehdus ja ekana päivänä lääkäriin? Noh päivän mittaan se on paljastunut joksikin aivan muuksi: hyttynen on pistänyt silmäluomeen ja tällä hetkellä en saa silmää edes kunnolla auki:D Ei se niin pahasti siitä etotu, sillä naamassani on sen lisäko myös kolme muuta hyttysenpuremaa ja olen itse asiassa vähän allerginen niille, joten koko naama on nyt ihan yhtä hyttysenpuremaa vain. Kuulin yöllä hyttyset mutten jaksanut reagoida...:D

Työpäivä oli monipuolinen, hauska ja unohtumaton. Viimeinen sanavalinta tulee siitä, että istuskelen tässä tätä kirjoittamassa vähän "lommoilla". Kaikkihan Thaimaassa skootterilla ajelevat. No tietysti minäkin ajattelin sellaisen sitten hommata. En kyllä ajatellutkaan että vielä tänään sitä tekisin. Täällä kun on vääränpuoleinen ja muutenkin aivan kreisi liikenne, jos nyt ensin pari päivää katsoisi menoa vain kyydissä istumalla. Noh, tuossa illemmalla tuli tilanne kun oli melkein niinkuin pakko ajaa ja ajattelin, että mitä turhia odottelemaan, kun sellaisen kuitenkin vuokraan(lähes kaikilla työntekijöilläkin tuolla sellaiset on, ja niillä kuljetaan paikasta toiseen työpäivän aikana). Lainasin sitten yhden työkaverin skootteria ja sen kyytiin jo istuessani tajusin, että apua siitähän on jo seitsemän vuotta kun on itse viimeksi ajanut (eiks se 15-vuotiaana ollu ku mopoiltiin?). Alkukankeutta siinä oli kun pihalla kokeilin, mutta kun matka oli ihan suoraa tietä vaan lyhyt matka, kyllä se helposti menisi. Ongelmakohdakseni muodostuikin se matkan ainoa käännös, eli pihasta pois kääntielle kääntyminen..:DD Siihen sitten kaaduin keskelle tietä makoilemaan oikealle kyljelle. Jälkiä on nilkassa, polvessa, reidessä, kyynerpäässä ja olkapäässä. Hengissä ollaan vielä, ja enemmän itseäni oikeastaan naurattaa koko juttu, miten noin voi edes käydä? Eniten pelkäsin liikennettä, mutta vika olikin omissa ajotaidoissani..:D Työpäiväkin jatkui tästä vielä hetken aikaa eli nyt kaikille sukulaisille ja huolestuneille ystäville tiedoksi, että kunnossa ollaan! Enkä aio tuosta edes mitään pelkoa ottaa, vaan totta kai lähden joku päivä täällä vielä uusiksi testaamaan, mutta ensin ehkä pysyn hetken pois liikenteestä🙈😄😄

Työpäivä oli kaikenkaikkiaan kiva ja kuten jo sanoin, monipuolinen. Aamulla lähdettiin Aurinkomatkojen tervetuliaistilaisuuteen puhumaan Raya Diversista ja myymään matkoja. Minä toimin toisen tällä viikolla saapuneen harjoittelijan kanssa kuunteluoppilaana. Toimistolla opin siirtämään varaustietoja sille tarkoitettuun järjestelmään ja opiskelin trooppisia kaloja. Kuulin millaisia tehtäviä eri työnimikkeissä on ja lähdin mukaan kuljettamaan kaasupulloja. Toimistolta keräsin jo ison kasan snorklausvälineitä itselleni tulevia juttuja ajatellen. Toimiston yhteydessä on täällä Krabilla siis välinekauppa sekä kymmenen huoneen majatalo. Päivällä kävin syömässä työkavereiden kanssa paikallisia herkkuja. Täyttävä annokseni maksoi 50bahtia ja 100bahtia on euroissa noin 2,5€. Ah rakastan Thaimaata!!

Nyt olen väliaikaisessa kahden yön majapaikassani ja mietin lähtisinkö syömään vai menisinkö nukkumaan. Kello tulee vasta yhdeksän, mutta aamuneljältä herättyäni ei tekisi varmaan yhtään pahaa mennä jo sänkyyn. Työkaverit keskustelevat juuri, että osa porukasta on yhdessä jossain syömässä ja toisaalta tekisi mieli lähteä mukaan, mutta nyt tämä silmän hyttysenpurema on niin pahasti turvonnut, etten taida edes kehdata lähteä(heitin siihen jotain paikallisesta apteekista saamaani salvaa ja elän toivossa, että se olisi huomenna kadonnut).

Siis koitin aamulla tasitella kuvien kanssa ja nyt taas, mutten kyllä osaa niitä näin puhelimella lisätä. Sori tiiän, ihan tylsää luettavaa ilman kuvia! Koitan keksiä tän kanssa jotain.


New beginning

Blogi on elänyt hiljaiseloa nyt jo muutaman vuoden, mutta ajattelin herätellä sitä nyt taas eloon. Suurimpama syynä tietysti se, että matkastani kiinnostuneet pääsevät seuraamaan kuulumisiani, ilman, että kirjoitan kaikille erikseen, siis toisin sanoen oma laiskuuteni:D. Parhaiten kuulumisiani pystyy seuraamaan (öhm.. ehkä turhankin usein päivittyvän) snapchatin kautta: nelllllaaa (5 ällää ja 3 aata). En vielä tiedä kuinka kiireisiä päiväni täällä Thaimaan lämmössä tulevat olemaan, mutta koutan kirjoitella aina kun vain suinkin ehdin. 

Niin ja siis tiedoksi niille, jotka eivät eksyneet postaukseen facebookin kautta: Saavuin eilen liiketalouden opintoihini kuuluvaan kansainväliseen työharjoitteluun, jonka suoritan siis Thaimaassa, Krabilla Raya Divers sukellusfirmassa. Jo tänään on ensimmäinen työpäiväni. Jännittää! Työt alkavat vasta 10, mutta itse olen ollut hereillä jo aamuneljästä asti. Unirytmi on kuluneen viikon vuoksi lievästi sanottuna sekaisin (#supergoom) ja siihen päälle vielä yli vuorokauden kestänyt matkustusaika, aikaerosta puhumattakaan.

Kello lähenee täällä kahdeksaa aamulla (viiden tunnin ero Suomen aikaan), joten kai tässä voisi pikkuhiljaa alkaa syödä aamupalaa ja pakkailla kamoja huoneenluovutusta varten. (Koitin pikaisesti lisätä pari kuvaa, mutta ei tainnut oikein onnistua, pitää perehtyä tohon kuvahommaan tarkemmin illalla.)



sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

tiistai 21. tammikuuta 2014

Lazy

Jostain syystä motivaatio on nyt ihan hukassa. Motivaatio oikeastaan ihan mihin tahansa. Ei ole motivaatiota opiskella. Ei ole motivaatiota urheilla. Ei ole motivaatiota kirjoittaa blogia.... Onko ideoita motivaation palautukseen?






Kuvat: we♥it

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Miami stole my heart

Dodiin nyt päästään vihdoin ja viimein matkan pariin! Ja heti alkuun pahoittelut jo etukäteen kuvista mahdollisesti aiheutuvasta matkakuumeesta. En oikein tiedä onko tämä sittenkään hyvä idea esitellä matkakuvia tämän talven tähän mennessä kylmimmällä viikolla... Itsellekin tulee oikein ikävä reissuun. No tästä välittämättömät, olkaapa hyvät:



Lentokenttäkuvailuja Helsingin päässä. Lähdettiin tosiaan tiistaina jouluun 3. päivänä. Perillä Miamissa oltiin saman päivän iltana, jolloin ei enää tehty mitään erikoista, melkeimpä suoraan nukkumaan. Molemmilla oli omat ihanan suuret ja korkeat sängyt niin kuin kaikissa jenkkileffoissakin on tapana. Huoneessa oli myös suuri TV ja valtaisat valikoimat eri kanavia. Paras puoli koko hotellissa oli kuitenkin huoneemme sijainti ja sen tarjoamat näkymät.




Ensimmäisen aamun auringonnousu omalta parvekkeelta katsottuna. Ei paha etten sanoisi.






Keskiviikko aamuna lähdimme hotelliaamiaisen jälkeen käpöttelemään lähialueella. Päivä oli tosi kuuma ja vastaantulevat ihmiset ystävällisiä. Sattuihan siinä sellainenkin hauska juttu, joka sai kyllä sydämen ensin jättämään pari lyöntiä välistä. Poliisi nimittäin pysäytti meidät. Kävelimme tienreunustaa kahta tyttöä seuraten. Yht äkkiä tytöt kääntyivät jonkin talon pihaan, mutta me jatkoimme matkaa. Ei aikaakaan kun kohdallamme normaalin näköinen (ei siis poliisi)auto hidasti,  laittoi vilkut päälle ja pysähtyi. Autosta nousi tukeva konstaapeli, joka ystävällisesti ohjaisti meitä kulkemaan tien toisella puolella, jossa jalkakäytävä kulki. Me kun ajattelimme, ettemme voi ylittää tietä, kun ei suojatietä ollut tullut tyttöjen käännyttyä vastaan :D


Meidän hotla. Ramada Plaza Marco Polo Beach Resort. Tykättiin kovasti, mutta suurin syy siihen kyllä taisi olla se, että meillä kävi ihan älyttömän hyvä tuuri, kun saimme niin upean merinäkymän! (Josta muuten on sitten "muutama" kuva tässäkin postauksessa..) Tässä kohtaa, josta kuva on otettu sijaitsi bussipysäkki. Muistaakseni 2,5 $ maksoi bussimatka jonkin matkan päässä olleeseen ostoskeskukseen. Sinne hupenikin sitten pieni omaisuus...



Torstaina lähdettiin kävelemään hotellilta toiseen suuntaan ja löydettiin paljon ruokapaikkoja ja pari supermarkettia. Nautittiin starbucks frapuccinot ja käveltiin takaisin rantaa pitkin. Uikkareiden vaihto ja takaisin rannalle aurinkoa ottamaan.


 ♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥





Perjantaina shoppailtiin lisää. Ostettiin hotlalta matka kauemmas outlettiin. Bussilla sinne ja illalla kauheiden kantamusten kanssa takaisin. Siellä oli kyllä todella halpaa! Esimerkiksi Guessin kultaiset rannekorut 15$ joka siis on vielä vähemmän euroissa...



Lauantaiksi oltiin varattu Miami city Tour. Ensin kierreltiin busseilla ympäri kaupunkia ja kuultiin mielenkiintoisia juttuja. Sen jälkeen vuorossa oli veneily. Meille näytettiin mm. hulppeita julkkisten tai muuten vaan superrikkaiden ihmisten koteja. Opastus tuli englannin lisäksi myös espanjaksi. Kyllä minä ainakin ottaisin mielummin espanjan kuin ruotsin toiseksi kielekseni!:D


















Eiväthän nämä maisemakuvat kovin hienoilta tässä näytä... Miami pitää kokea itse!





Delffiinejä!! Oikeesti! Voitteko kuvitella? Siihen ne tuli hyppimään ihan meidän paatin viereen. Kuva nyt ei oo mikään parhain, mutta kyllä noi tosta sentään jotenkin erottaa.


Sain kuin sainkin kaiken mahtumaan matkalaukkuun, eikä tullut edes ylipainoa.



Victorias Secret ja PINK ostokset. Tuo on kyllä kauppa, joka koituu aina kohtalokseni...


                                                               ♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥



Kaikki Miami-ostokset. Kuvasta puuttuu vain paluumatkalla lentokentältä ostetut muotilehdet, joita ilman ei kyllä jenkeistä ole takaisin tulemista. Kuvassa on muuten myös tuliaisia eli ihan kaikki ei ollut mulle.





Sunnuntaina käytiin vielä meressä pulahtamassa ennen aamiaista. Sitten siinä olikin enää viiime hetken pakkailut, joiden jälkeen taksi vei meidät lentokentälle ja matka kohti Karibiaa sai alkaa.





Tahtoo takaisin!