Love Pink

Ihanaa kun on kesä, mutta takaraivossa jyskyttää koko ajan ikävä ajatus. Syksy. Mitä silloin? Haaveilijana haaveilen suuria, mutta nyt tarvitsisin realistilta apua. Jää siis vielä nähtäväksi mitä syksy tuo tullessaan. Sitä odotellessa on aika nauttia kesästä, joka Suomessa on aivan liian lyhyt ja ihanista helteistä, joita meille tänne on nyt suotu!:)

Kunnon duckface... Mut pääasia kuvassa on siis takana oleva teksti. LOVE PINK.

New York loves me. Ihan lemppariostos viime vuoden NY reissulta.

 Paita - Victorias Secret, Shortsit - Only, Hattu - Markkinoilta (Kiitos V♥)

 Huolettomia kesäpäiviä!

Spring

Moikka ja ihanaa sunnuntaita! Mitenkäs siellä nautittiin viikonlopun ihanasta keväisestä aurinpaisteesta? Minä olin eilen varmaan kahden vuoden tauon jälkeen luistelemassa ja vieläpä meren jäällä yhdessä parhaan ystäväni kanssa. Oli kyllä aivan mielettömän hauskaa! Aurinko paistoi kuumasti ja ihmisiä oli paljon liikkeellä. Muistin taas kuinka ihanaa luisteleminen onkaan, pitäisi harrastaa sitäkin vähän useammin. Kevään urakka on nyt osaltani siinä mallissa, että jäljellä on enää yksi koe. En kuitenkaan pidä sitä mitenkään helpottavana, sillä kyseessä on reaaliaine:s Ensi viikonloppuna koulu tosiaan on ohi,joka tarkoittaa sitä, että on jo korkea aika ruveta suunnittelemaan ensi syksyn ohjelmaa oikeen tosissaan...

Mulla on koon liian pienet luistimet, mutta jotenkin ihmeessä sain villasukatkin vielä mahtumaan niihin.

Ihanaa kevään alkua!♥

I'm just a dreamer I dream my life away

Unelmointia unelmoinnin perään... Eilen tein yhdessä äitini kanssa visiitin Raumalle rakasta mummuani tapaamaan. Kahviteltiin ja jutusteltiin mukavia. Mummu näytti vanhoja rannekellojaan ja antoi minun valita niistä mieluiset. Otin yhden kauniin ja yksinkertaisen rannekellon selkeällä kellotaululla, sekä upean kultaisen kelloriipuksen. Kuvat voisin jossain vaiheessa napsaista ja laittaa teillekin näytille. Kellot eivät siis jostain syystä käy ja tarkoitus olisikin ensiviikolla käydä näyttämässä niitä kellosepällä. Saattaa olla, että ongelma on niinkin pieni kuin loppuneet patterit. Tai sitten jotain suurempaa, se selvinnee tulevalla viikolla. Mummum tapaamisen lisäksi kahvipöytäkeskusteluumme otti osaa myös mummuni hyvä ystävä. Olin jo aikaisemmin kuullut hänellä olevan tuttavia rapakon takana. Halusin kuulla lisää. Keskustelimme aiheesta ja USAkuumeeni nousi taas nousemistaan. Miten jokin paikka, maa voikaan tuntua niin oikealta, niin omalta paikalta? Vielä pitäisi sitten keksiä mitäs sitä haluaisi elääkseen tehdä...

Kuvat: We♥it

Dreaming

Haaveilua...

Kuvat: We♥it

???

Misu moikkaa teitä. Milloin siitä on tuollainen pallo ehtinyt kasvaa?

 Heissan! Taas tulevaisuus mietteet mielessä täällä... Miksi Yhdysvaltoihin pääseminen tuntuu niin mahdottomalta tehtävältä? Onko se oikeasti sitä? Voisimpa vain ostaa lipun, mennä ja jäädä sinne... Koulut siellä maksavat maltaita, Au pairiksi lähtö vaatii lastenhoitotaitoa, töihin ei pääse ilman koulutusta... Onko teillä ideoita, jotain jota en ole vielä keksinyt?

Tänään tällainen vähän lyhytsanaisempi postaus, ajatukset ovat nyt niin sikin sokin :s Mitä sitten kun koulu loppuu? Mitä ensi syksynä? Mikä musta tulee isona? öosirhytsotihyaoåäihtrsluiyåoauq0943qurhuiyöogh

Au pair year?

Sellanen reissu tällä kertaa. Saavuin juuri kotiin Au pair infosta. Olin siellä yhdessä ystäväni R:n kanssa. Tilaisuus alkoi tasan yhdeltä. Olimme paikalla kymmentä vaille, kiertelimme ja etsimme tilaa, kunnes lopulta kysyimme respasta neuvoa. Olimme väärässä paikassa, toisella puolella Turkua. No ei siinä muu auttanut kuin soittaa ja pahoitella myöhästymistä. Kun me sitten lopulta tyylikkäästi 15min myöhässä saavuimme 45min kestävään tilaisuuteen olikin luvassa tuhti paketti informaatiota. Ja nyt on tämä tyttö yhtä kysymysmerkkiä vain. Toisaalta, siinä olisi tienä unelmieni Yhdysvaltoihin, mutta toisaalta, minulla ei ole kokemusta lastenhoidosta, enkä niin hirveästi haluaisi siirtyä täältä perheestä sinne perheeseen, mielummin itsenäistyisin ja muuttaisin sitten jo omilleni, kun kotoa pois lähden. Täytyy nyt miettiä asiaa ja punnita vaihtoehtoja.

Olen aloittanut lukemaan LA Candya eli sarjan ensimmäistä osaa. Se on vasta toinen lukemani englanninkielinen kirja. Ajattelin, että siitä voisi olla apua englannin kirjoituksia silmällä pitäen. Tämä pakkaus muuten löytyi joulun jälkeisistä aleista hintaan 14,95e ei kovin paha hinta kolmesta kirjasta ainakaan minun mielestäni. Englannin kielestä puheenollen, minun oli eilen tarkoitus päästä aikaisin nukkumaan aamuisen herätyksen vuoksi. Ja mitä vielä, tämä tyttö innostui illalla tutustumaan Au pair hakulomakkeeseen ja kuten kaikki USA papereita joskus täyttäneet tieätävät, se ei sitten ollutkaan mikään ihan pikku juttu... Kuten arvata saattaa yö venyi pitkäksi. Mutta nyt ruuan kimppuun, hauskaa viikonloppua!♥

Next year

Heissan ja anteeksi taas pienestä blogihiljaisuudesta. Olen ihan lomalla. Koneellakaan en ole viime päivinä juuri käynyt. Viimeisiä viedään, vuoden toiseksi viimeinen päivä. Onko lupauksia ensi vuodelle jo tehty? Ovatko tämän vuoden lupaukset pitäneet? Näitä kysymyksiä on vielä hetki aikaa miettiä. Millainenkohan vuodesta 2013 mahtaa tulla? Mitäköhän kaikkea saamme kokea, nähdä, tuntea ja fiilistellä? Odotukseni ovat suuret, sillä lukiovuoteni ovat pian ohi ja niin kuin sitä sanotaan, maailma odottaa! Lupauksia ensi vuodelle en vielä ole ehtinyt miettimään, mutta voisin kyllä bloginkin puolella asiasta viime vuoden tapaan kirjoittaa. Nyt vielä tämän vuoden viimeisistä hetkistä nauttimaan!

To The USA in the future?

Tänään olisi ohjelmassa vielä viimeisten pakettien paketointia ja koristeiden laittoa. Ajattelin nyt kuitenkin kertoa teille eräästä ideastani. Tulevaisuudensuunnitelmani saivat tällä viikolla uuden ajatuksen. Olen kyllä joskus aiemmin jo pohtinut tätä, mutta jostain syystä hylännyt niille sijoilleen. Studia messuilla olin jättänyt yhteystietoni oikeaan paikkaan ja tällä viikolla tuli puhelu. "Kiinnostaisiko sinua Nella lähteä Au pairiksi Amerikkaan?" Siinähän se tieni olisi? Lennot sinne, koti siellä, tekeminen siellä, opiskeluja siellä... Kaikkea mitä nyt haaveilla saattaa. Oppisin englantia ja tutustuisin paremmin ja läheisemmin ihailemani maan kulttuuriin. Tutustuisin uusiin upeisiin ihmisiin. Ja ennen kaikkea, olisin AMERIKASSA. Sounds like a perfect! Tammikuussa olenkin nyt menossa infotilaisuuteen Turkuun. Katsotaan sitten mihin tämä kaikki johtaakaan. Pidän teidät ajan tasalla;)

Kuva: We♥it