Moments

Elä hetkessä. Miten suuri vaikutus pienen pienellä hetkellä voikaan olla? Miten paljon voikaan tapahtua vain silmän räpäyksessä, miten koko elämä voikaan muuttua? Elämä on oikeastaa harvinaisen pienestä kiinni. Miten armottomasti kohtalo voikaan koetella? Kuinka äkkiä auto voi kulman takaa yllättää ja viedä hengen? Kuinka pienessä hetkessä joku saattaa saada tuhoisan ajatuksen ja riistää toiselta hengen? Kuinka pieni kevyeksi tarkoitettu tönäisy voikin olla astetta voimakkaampi ja johtaa pahimpaan? Myös positiivisia hetkiä kätkeytyy jokaiseen päivään. Kuinka suuri merkitys ventovieraan hymyllä voikaan toiselle olla? Miten yksi katse junassa voikaan johtaa elämän mittaiseen kumppanuuteen? (Mikäli nyt siis sattuu uskomaan rakkauteen ensi silmäyksellä;)) Miten juuri oikealla sanavalinalla voikaan onnistua saamaa ystävän nauramaan? Elä hetkessä, jokaisesta nautittavasta asiasta nauttien. Ja muista, elä jokainen päivä niin kuin se olisi viimeinen!

 

Kuvat: we♥it

Family♥

Hyvää isänpäivää! Onko tänään tullu syötyä vähän normaalia enemmän? Täällä ainankin! Huhhuh ja olipas taas kerran niin maukas ateria. Vuoden ruokakiintiö on täytetty päivässä. Olin siis juhlimassa rakkaan isänäitini syntymäpäivää maukkaan aterian merkeissä. Itse tehdyistä jälkiruokaherkuista puhumattakaan. Kyllä sukulaisiaan sitten vain on aina niin ihana tavata. Tulee sellainen olo, että kuuluu joukkoon, on osa jotain suurempaa. Lämmin tunnelma ympäröi koko seurueen, ruoka on suussa sulavaa ja tuoreimmat kuulumiset vaihtuvat. Mikäs sen mukavampi tapa viettää sunnuntaita?

Hair inspiration

Heipsan! Itse aloitan tästä juuri leppoisan lauantain hyvän ruuan ja elokuvien parissa. Teille inspiskuvia hiuksista.

Kuvat: We♥it

Reading

Tällaista ohjelmaa mulla. Onkos teille tuttu kirja? Mitäs ootte tykänny tai ootteko aatellu lukea? Eipäs tänään sen kummempia. Paitsi sen vielä sanon, että ihanaa viikonloppua ihanat!♥

Sushi time!

Heippa ihanat! Onko ollut hyvä päivä tähän asti? Mulla ainankin, koulua oli sellaiset vajaat kaksi tuntia ja sekin meni leikkiessä. Ajattelin aina abivuoden olevan lukion rankin vuosi, mutta ainankin itselläni jaksot ovat aikaisempia vuosia huimasti kevyempiä. Tosin tässähän on sitten kirsikkana kakun päällä kirjoituksiin valmistautuminen, että eihän tänäkään vuonna sitten ihan helpolla päästä... Nyt kuitenkin aiheena sushi. Onko mielipiteitä? Edes kokemuksia? Suhteeni sushiin on hieman hullunkurinen. Tutustuin siihen ensimmäistä kertaa edelliskesänä, jonka jälkeen en ihastunut. Ajattelin, että kyllä tämän annoksen nyt jotenkin syö, mutta ei tämä kyllä mitään herkkua ole. Seuraavat kohtaamisemme tapahtuivat laivan buffetissa pariin otteeseen. Näillä kerroilla suhtautumiseni muuttui jo astetta positiivisemmaksi: "Ehkä tätä voisi kerran tai pari vuodessa syödäkin." Jokin aika taaksepäin äitini osti sushia, josta minä sitten nappasin maistiaisiksi muutaman suupalan. Silloin se tapahtui, rakastuin palavasti. Siitä asti olen himoinnut näitä pieniä maukkaita herkkuja. Tällä viikolla sain vihdoin ja viimein sushitarpeeni tyydytettyä taas vähäksi aikaa. Ja ai että kun oli hyvää, nam!:P

Vielä joskus aion opetella kaikkien nimetkin. Nyt ainoa, jonka annoksestani tiesin nimeltä oli wasabi, jota itse käytän suurella varauksella. (Se on tuo vihreä pallo soijan päällä).

November

Kuten eilen vähän jo lupailinkin, tänään tarjolla inspiraatiota. Itse ainankin inspiroidun kuvista ja oikeastaan kaikesta ympärilläni näkyvästä; kauniista esineistä, maisemista, asuista ja iloisista mielistä. Etsiskelin kuvia tyylikkäistä pukeutujista mutta löysinkin itselleni vain huonon mielen, tai löytyihän niitä tyylikkäitä pukeutujiakin, mutta yllään kesäisiä mekkoja, toppeja, sandaaleja... Tästä sen mielenikin sitten pahoitin. Tai siis ehkä tuo on hieman huono sanavalinta, sillä enemminkin iski hirmuinen innostus lähteä pakoon Suomen talvea. Ehkä sitten ensi vuonna... Ympäri vuotinen kesä tuntuu ihanalta ajatukselta (varsinkin niinä aamuina, kun joutuu kaksin käsin skrapaamaan jäätyneitä auton laseja) mutta onhan talvessakin puolensa. Ja syksyssä. Ja keväässä. Kuinka mahtavaa onkaan vetäistä ylleen lempifarkut, kääriytyä pehmoiseen villapaitaan, sujauttaa jalat kauniisiin saappaisiin, kiskaista sievä takki päälleen ja muhkea kaulahuivi kaulaansa?

Kuvat: Classy in the city, We♥it

Here I am

Noniin huhhuh jo oli aikakin, vai mitäs sanotte? On tosiaan tullut tätä taukoa tässä pidettyä jo ihan riittämiin! Elikkäs lämmin tervehdys vanhoille tutuille ja iloinen tervetulotoivotus uusille ystäville. Abivuotta eletään ja tulevaisuutta murehditaan/mietitään/siitä haaveillaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Mitä lukion jälkeen? Tuntuu, että yksi toisensa jälkeen ystävät ja ihmiset lähellä keksivät mitä tahtovat tehdä. Missä viipyy oma ratkaisuni? Tai no jos rehellisiä ollaan niin onhan mullakin jo jonkin asteinen hatara suunnitelma. Mutta jos muiden suunnitelmat ovat kuin vankkoja seiniä, omani on hattaraa. Ihanaa ja aivan liian makeaa ollakseen edes tottakaan. Sulaa heti ensimmäisten pisaroiden siihen osuessa...

No minkäns sille mahtaa kun on pää pilvissä syntynyt. Onneksi tähän on jo vuosien varrella vähän tottunut. Ja se mistä oon aina teillekin toitottanut; eihän unelmilla oo koskaan mitään mahdollisuuksia toteutua, jos niihin ei edes itse unelman omaava usko! Mun oli tarkoitus tulla tänne kirjoittelemaan jotain inspiraatiota syksyn/talven pukeutumiseen liittyen, mutta tähänhän tää taas meni. No lempiaihe mikä lempiaihe. Ehkä huomenna sitten. Mistäs siellä haaveillaan näin koleina syysiltoina? Etelän lämpimistä hiekkarannoista ja paahtavan kuumasta auringosta kenties? Täällä olis ainankin yks ku lähtis samantien ruskettumaan jonnekin!

Kuva: we♥it