keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Bad day?

Moikka moimoi ihanat! Mitäs kuuluu? Hymyilyttääkö? Pakko myöntää, että aamulla herätessään ON VAIKEA hymyillä ja iloita heräämisestä :D (oon todellakin niitä iltaihmisiä ja rakastan hirmuisesti pitkään nukkumista). Nukkumisesta tulikin muuten mieleeni, onks joku muukin päikkäreiden suuri ystävä? Tuntuu, et nykyisin yössä on aivan liian vähän tunteja nukkumiselle, joten lainaan muutamia sit päiväs aikaan :) Kätevää ja kivaa (paitsi jos oot sopinu jotain menoa, laittanu puhelimen äänettömälle ja heräät vähän myöhässä, kuten mulle eilen kävi... Mutta eipäs se siitä mitenkään sen huonommin, lähdettiin sit vaan "vähän" myöhemmin :)).


Nää kuvat on otettu viime- tai edellisviikolla ja katsokaa oikeesti miten ihanalta luonto vielä näyttää. Noin vihreää ja elävän näköistä. Nythän tuolla on vaan koko ajan synkkää, märkää, kylmää, paljasta.... Mutta ajatellaampas positiivisesti: Syksy on erittäin kaunis vuodenaika, luonto näyttäytyy niin räikeänä ja monissa eri väreissä. Oon haaveillu jo jonkin aikaa (pian on varmaan jo liian myöhäistä) pienestä kuvaussessiosta: Ulkona, heittelisin lehtiä ilmaan ja pomppisin lehtikasoissa (niin kuin lapsena♥). Mul on sellainen fiilis, et tulis upeita kuvia, etenkin jos saisin lainaks järkkärillisen kaverin ;)



 Palataampas sitten taas aiheeseen eli viikon teemaan. Ovatkos kaikki olleet tänään positiivisella mielellä?:) Pohdiskelin, että voisimpas kirjoittaa siitä, miten ei-niin-kivan-päivän saisi tuntumaan paljon mukavemmalta. On päiviä, jolloin suorastaan kaikki tuntuu menevän pieleen, joka ainoa asia kaatuu samaan aikaan niskaan ja missään ei ole mitään hyvää. Nämäkin päivät kuuluvat elämään ja tekevät siitä rikkaamman (vaikka ookoo ei se siltä kyllä niinä päivinä tunnu!).


Miten tämä ikävän päivän parantaminen sitten onnistuu? Mulla ainankin toimii sellainen, että koitan löytää jokaisesta asiasta jotakin hyvää. Esim. jos pääsen koulusta ja vettä sataa kaatamalla, voin miettiä, että "Onneksi sataa nyt eikä aamulla. Pääsen suoraan kotiin vaihtamaan kuivat ja lämpöiset vaatteet ylle." Entäs jos sitten sataa aamulla ja ainoa vaihtoehto on lähteä pyörällä/mopolla/kävellen. Silloin voin ajatella "Onneksi olen menossa vain kouluun, enkä mihinkään huippu tärkeään tilaisuuteen, johon ei olisi kovin mukava saapua märkänä kuin uitettu koira." Tietysti elämässä vastaan tulee myös niitä päiviä, jolloin saavut sinne huipputärkeään tilaisuuteen kuin uitettuna koirana, mutta silloin on tärkeää muistaa, ettet ole ainoa jolle näin käy ja, että myös tällaiset sattumukset kuuluvat elämään.


Ellei elämässä olisi huonoja päiviä tai mitään ikäviä sattumuksia/tapahtumia, emme osaisi puoliksikaan yhtä paljon nauttia kaikista ihanista asioista, joita päivämme sisällään pitävät :) On siis jotenkin ihmeellisesti osattava arvostaa myös tyhmiä juttuja. (Kuulostaa jotenkin sanottuna helpolta, mutta toteutus ei aina käytännössä ole yhtä helppoa. Esim. tämä hetki: Kello on jo 21, läksyt tekemättä ja pää särkee. Voin kuitenkin ajatella, että vaikka tämä nyt tuntuukin inhottavalta sitä enemmän osaan sitten arvostaa tulevaa viikonloppua, jolloin saan levätä ja hieman hengähtää kouluhommista).


Sitten on tietysti myös eräs erittäin mukava keino huonon päivän muuttamiseksi paremmaksi. Nimittäin itsensä palkitseminen. Jos kaikki menee päin honkia on sinulla täysi oikeus ja kelpo syy ostaa esimerkiksi fatzerin sininen ja mussuttaa se hyvällä omallatunnolla (huonohan siitä tulee, mulla ainankin silloin tällöin, mutta syyttä suotta, kyllä sitä joskus saa herkutella, ja jos kyse on kerran oman mielialansa kohentamisesta, niin siihen on täysi oikeus!:)). Suklaa ei ole ainoa vaihtoehto. Palkitseminen voi olla vaikkapa hyvän leffan ääreen uppoutumista, kaupungille kiertelemään lähtöä tai vaikkapa pientä rentoutumis/nukkumistuokiota.


Puhuminen on myös oiva keino tehdä päivästä parempi! Mulla on aina jotenkin tosi vaikeaa aikaa koeviikoilla, ja tuntuukin, että silloin aina roikun kaiken aikaa puhelimessa. Soittelen niille rakkaimmille♥ Ne onneks tuntee mut ja tietää tän. Eli mun vinkki: Kun päivä on syvältä tuolta jostain, kilauta kaverille. Se piristää :)


Taas tuollaista nutturakampausta oon hiuksiini väkertänyt. Vähän erilainen kuin yleensä. Omaan mieleeni osui ja uppos. Mitä tykkäätte? Jotenkin taas vaan kiersin hiukset ylös ja pinneillä kiinni. Haluisitteko muuten ehkä joskus jotain videoo kampauksen teosta? Toisaalta en voi luvata mitään, sillä aina kun yritän saada aikaan jotain hienoa on lopputulos karmiva ja toisin päin... Mutta lupaan palata asiaan (:

                                                   
                                                              Paita - Gina tricot
                                                              Hame - Seppälä
                                                       Polvisukat - Seppälä (kai myöskin,
                                                       se tosiaan oli joskus muutama vuosi
                                                        sitten yksi lempikaupoistani...)


Positiivista illanjatkoa muruset

5 kommenttia:

  1. Huomasin tän sun blogin vast vähä aikaa sit ja oon tykänny ihan hirveesti! :) Täällä saksassa on aikaa lueskella :) t. ella

    VastaaPoista
  2. Kiitti :) Mäkin oon tykänny sun blogias lueskella! Kiva kuulla, et millasta siel Saksassa on ku ite vaan tääl tylsäs Suomes:)

    VastaaPoista
  3. heeei vähänkö ihanat noi polvisukat! mäki haluun sellaset mut en kuitenkaa kehtais käyttää niitä näillä jaloilla :DDD ne sopii sulle tosi hyvin.
    t.susanna h :)
    ps.tää sun blogi on tosi kivaa luettavaa!

    VastaaPoista
  4. Laita ihmeessä video miten teet ton kampauksen! :) näyttää kivalta

    VastaaPoista
  5. Voi kiitos susanna:) Pyh ja pah kylläpäs kehtaisit!:)) Ja anonyymi, joo koitan kuvailla kampauksen laiton jossain vaiheessa :) Pieni varoituksen sana, etten tosiaan tiedä millainen lopputulos sitten tulee olemaan...:D

    VastaaPoista

Hei oothan ihana ja laitat mulle vaan sellaista kommenttia, jollaista itsekin haluaisit lukea!:)